Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoi torstaina keskusjärjestön eduskuntavaalitavoitteiden julkistamistilaisuudessa, että Akavassa ymmärretään vaarallisesti velkaantuneen kansantalouden tilanne. Hän kuitenkin huomautti, että yhtä vakava ongelma on kasvun puute. Vaikka on selvää, että sopeutuksille on tarvetta tulevillakin vaalikausilla, eivät sopeutukset kuitenkaan nosta Suomea jaloilleen, Löfgren kuvaili.

– Rakas isänmaamme täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Suomelle voisi hyvin antaa syntymäpäivälahjaksi sellaisen boostin, joka tulee panostamalla korkealaatuiseen tutkimukseen ja korkeakoulutukseen, hän sanoi.

– Esitämme erittäin merkittävää rahoitustason nostoa korkeakoulutukseen, koska se on ainoa tapa, millä Suomi saa pitkäjänteisesti kansantalouden jälleen nousuun.

– On tärkeää, että velkajarru-Suomessa meillä tolkun ihmisillä on myös visioita paremmasta. Suomen Pankki on arvioinut, että jos nuorten koulutustaso ei nouse 2040 vuonna yli puoleen tai siihen asti, Suomen bruttokansantuote alkaa kääntyä laskuun. Sen takia tarvitsemme sellaista puhetta, että meidän on voitava panostaa tulevaisuuteen.

LÖFGREN nosti esiin julkisuudessa kuullut visiot siitä, kuinka Suomi tulevaisuudessa pärjää, kunhan hyödynnämme esimerkiksi tekoälyä vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Kyllä, ihan varmasti tätä kautta tulee tuottavuutta, mutta ei tekoäly itsessään tuo meille mitään hyvää, jos meillä ei ole ihmisiä – osaajia – valjastamassa tekoälyä hyötykäyttöön. Tämä on asia, joka edellyttää osaamista ja koulutusta läpi koko työuran.

Löfgrenin mukaan on tärkeää, että osaamis- ja koulutustason nostoa tarkastellaan pitkäjänteisesti, joten Akava ehdottaa parlamentaarisen työryhmän perustamista. Ryhmä laatisi suunnitelman osaamis- ja koulutustason nostamiseksi kansainväliseen kärkeen. Uskooko Löfgren, että puolueet löytäisivät tässä yhteisen sävelen?

– On oikeastaan välttämätöntä, että se löytyisi. Meillähän on hyviä kokemuksia parlamentaarisesti TKI-työryhmästä ja TKI on suorassa kytköksessä korkeakouluinfraan ja tutkimukseen. Olisi erittäin luonteva jatkumo, että saisimme parlamentaarista pitkän aikajänteen yhteistyötä myös siinä, että miten me saamme TKI-osaajia. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti ilmaannu, Löfgren sanoo Demokraatille.

TYÖMARKKINAJOHTAJA Ville Kopra kiteytti eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuudessa, että Akavan tavoitteena ei perua kaikkea, mitä nykyinen hallitus on tehnyt.

– Jos haluamme uusia asioita keskusteluun uudistaa sitä sääntelyä, mikä on modernin asiantuntijatyön kannalta tärkeintä, niin silloin ”ei” on oikea vastaus kysymykseen, aiommeko laittaa pakkia päälle kaikissa asioissa, joissa olemme olleet eri mieltä.

Kopran mukaan yksi tärkeä poikkeus tähän on hallituksen hanke, jonka myötä korkeintaan vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia voisi solmia ilman perustetta. Lakiuudistuksen seuraukset olisivat Akavan mukaan pitkävaikutteiset ja haitalliset. Perheystävällisten työmarkkinoiden kannalta otetaan Kopran mukaan takapakkia, kun raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy.

Asia on erityisen tärkeä Akavalle, koska akavalaisilla aloilla tehdään paljon määräaikaista työtä. Kopran mukaan erityisasiantuntijat ovat suurin yksittäinen ryhmä työmarkkinoilla, jotka tekevät määräaikaisuuksia.

Piia Rekilä nosti esiin, että esimerkiksi yliopistojen henkilökunnasta 31 prosentia on vakituisissa työsuhteissa. Myös ammattikorkeakouluissa TKI-toiminnassa työskentelevä henkilöstö on pitkälti määräaikaista.

– Se porukka, jonka pitäisi pitkäjänteisesti rakentaa meille uutta teknologiaa, uutta tuottavuuskasvua, pyörii määräaikaisissa työsuhteissa. Siinä on Akavan mielestä ajattelemisen aihetta, Rekilä sanoi.

LÖFGREN ei ole ilahtunut tavasta, jolla työministeri Matias Marttinen (kok.) on ottanut vastaan myös ministerin omasta puolueesta nousseen määräaikaisuuksia koskevan uudistuksen kritiikin. Marttinen sanoi eilen, että kritiikki ”ei herätä sen enempää tuntemuksia”.

– Olisi kyllä syytä herättää! Eihän tämä voi olla näin, että jostain periaatteellisista syistä viedään lainsäädäntöä eteenpäin, kun nähdään, minkälainen murhavaikutus sillä on tasa-arvolle, Löfgren sanoo Demokraatille.

Uudistus on omiaan lisäämään työelämän epävarmuutta, työpaikkoja sillä ei lisätä, Löfgren sanoo. Hän muistuttaa, että Akavan kyselyssä yrityksille merkittävä osa vastaajista arvioi, että osa vakituisista työsuhteista korvaantuu määraikaisuuksilla.

Eduskuntavaalitavoitteissaan Akava vastaa myös epävarmuuden lisääntymiseen esittämällä lyhytkestoista ansioturvaa. Ajatuksena on, että kuuden kuukauden työssäoloehdolla voisi saada 60 päivää työttömyyskorvausta.

– Tämä on meidän suora vastauksemme siihen, että lakimuutokset johtavat pätkätöiden lisääntymiseen. Meidän täytyy varmistaa, että entistä enemmän ihmisiä pääsee myös työttömyysturvan piiriin. Lyhytkestoinen työttömyysturva antaisi pikkaisen taloudellista turvaa, kun nyt työsuhdeturvaa heikennetään, Löfgren sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Akava julkaisi torstaina vaalitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.

AKAVA palauttaisi myös liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tärkeää Akavalle on myös uudistaa työriitalakia ja sovittelutoimintaa. Nykyisessä mallissa, jossa viennin avaus betonoi muidenkin alojen palkkatason, ei Löfgrenin mielestä ole ”järjen hiventäkään”. Hän huomauttaa, että nyt palkankorotuksia haettiin aiempaa useammin työtaisteluin.

– Tämän tyyppinen liikehdintä tulee työmarkkinoilla varmastikin lisääntymään. Meidän pitäisi rakentaa luottamusta ja ehdottomasti mennä Ruotsin mallin mukaiseen toimintaan, että siellä aidosti työmarkkinaosapuolet miettivät yhdessä näitä juttuja, eivätkä hae apua siitä, että laitetaan tällainen laki, joka jähmettää tiettyjen alojen palkkaerojen korjaamisen ja palkkojen jälkeenjääneisyyden ihan täysin, hän luonnehtii.

– Tarvitaan joustavuutta, jotta myös valtakunnansovittelija voi aidosti toteuttaa omaa virkatehtäväänsä ja esittää niitä keinoja, joilla työriita ratkotaan.

Akavan mukaan sovittelijatoimiston yhteyteen tarvitaan puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskelmia koko taloudesta sekä eri toimialoilta ja sektoreilta.

– Tietotuotanto on nyt merkittävän tason ongelma. Työnantajapuoli yksityisellä sektorilla pitää mielellään tilastodatan itsellään ja se ei sitten olekaan aidosti siellä neuvottelujen pohjana, Löfgren sanoo.

AKAVA nostaa tapetille myös työntekijöiden hyvinvoinnin. Miksi Suomi laahaa verrokkimaita jäljessä?

– Meidän analyysimme on, että yksi osa sitä ”Suomen tuntematonta jarrua” on se, että työpaikoilla ei päästä niin hyviin tuloksiin, koska siellä on aika paljon kuormitusta, uupumusta ja mielenterveysongelmia, Ville Kopra luonnehti puheenvuorossaan.

Asiaan on Kopran ja Löfgrenin mukaan tärkeää puuttua, koska ”kasvu ja innovaatiot syntyvät asiantuntijoiden korvien välissä”.

– Vaatii onnistunutta työnjohtoa ja ympäristö, jossa työtä tehdään, jotta parhaat ajatukset pääsevät esille, Kopra sanoo.

Akava haluaa, että nykyistä työturvallisuuslakia täsmennetään ja säädetään uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta. Löfgren kuvailee, että olemme tottuneet siihen, että työturvallisuutta seurataan ja säännellään, mutta se keskittyy usein fyysisiin asioihin. On kuulosuojaimia, kypäriä ja turvavaljaita.

– Siihen ei sitten taas ole riittävästi tukea, että miten ihminen voi työssään, miten sen työyhteisön yhteistyö ja muut tällaiset asiat hoituvat. Tarvitaan lainsäädäntöä, jotta myös ne työpaikat, joissa ei ole ymmärretty sitä, että ihmisen työhyvinvointia pitää vaalia, saataisin mukaan, Löfgren sanoo.

– On loistavia yrityksiä, joissa on hiffattu se, että työn tuottavuus nousee, kun jengi voi hyvin. Mutta sitten on niitä yrityksiä, jotka soveltavat näitä uusia heikennettyjä lakipykäliä, eivätkä tajua sitä, että työn tuottavuus syntyy jostain ihan muusta kuin pakosta, uhkasta ja tämän tyyppisestä kontrollista.